Kampong Glam
- Henni
- Nov 23, 2017
- 3 min read
Viime viikonloppuna ei (kerrankin) satanut (kauheasti) ja päästiin tekemään muutakin kuin haahuilemaan ostoskeskuksissa. Sivuhuomautuksena tähän tosin, että tässä pikkuisessa valtiossa on niin tajuton määrä kauppakeskuksia, ettei niitä kaikkia ehtisi koluta läpi sinä aikana, kun me täällä asutaan.
Lauantaina käytiin Kampong Glamissa. Kampong Glam on osa vanhaa Singaporea, alueella on kauniita vanhoja perinnetaloja, suuri näyttävä moskeija ja vanhaan malaijipalatsiin rakennettu malaijikulttuurin museo. Nykyään alue on turistien suosiossa ja sieltä löytyykin "ihanasti" sisäänheittäjiä ja matkamuistokrääsän myyjiä, löytyipä sieltä ruotsalainen leipomokin. Eksotiikkaa paikkaan loi moskeijassa käynnissä ollut rukoushetki, kun rukousäänet kaikuivat valtavasta moskeijasta ulos kaduille.

Alue itsessään oli aika pieni, vain muutaman korttelin kokoinen, joten se oli nopeasti kierretty läpi. Meille Kampong Glamin mielenkiintoisinta antia olivatkin paikan runsaslukuiset ravintolat: kävimme tällä kertaa syömässä pienessä libanonilaisessa ravintolassa, mutta ehdottomasti mennään kyllä kokeilemaan joitakin alueen turkkilaisista ravintoloista jokin toinen kerta.
Ravintoloista ja moskeijasta hieman sivussa oli pieni ostoskatu, jolla oli paljon söpöjä pieniä liikkeitä. Monet niistä myivät sisustustarvikkeita tai jonkinlaista krääsää, yhden tosi kivan sisustuskaupan sieltä löysin, josta aion käydä myöhemmin ostamassa meille muutaman koriste-esineen.

Yllä olevassa kuvassa mainitsemani pieni ostoskatu. Kuvasta näkyy myös, mitä tarkoitan vanhoilla perinnetaloilla: Singaporen keskustan tuntumilla on eri keskittymiä tällaisia kaksikerroksisia, siirtomaa-aikaisia taloja. Useimmiten näissä taloissa on ravintoloita tai sitten pieniä liikkeitä kuten kampaamoja tai kauneushoitoloita. Uudet, näyttävät pilvenpiirtäjät ja perinnetalot on sijoitettu rinnakkain tässä ahtaaksi käyvässä kaupungissa.


Kampong Glam on yksi Singaporen viidestä "etnisestä alueesta". Kampong Glamin lisäksi näitä alueita ovat: Chinatown, Little India, Geylang ja Pernakan-alue. Näillä alueilla siis asuu, tai useimmissa tapauksissa on aiemmin asunut, paljon jonkin tietyn etnisen ryhmän edustajia ja alueen kulttuuri on muodostunut sen mukaan. Chinatownin ja Little Indian etninen tausta lienee selkeä, mutta Geylang ja Pernaka eivät välttämättä sano mitään sellaiselle, joka ei ole matkustellut Aasiassa. Geylang on tämänhetkinen malaijikulttuurin keskittymä ja myös Singaporen "Red-light district". Mua on paikallisten toimesta varoitettu, että valkoihoisen naisen ei kannata liikkua siellä yksin illalla. Pernakat taas ovat jo 1600-luvulla Malakan niemimaalle muuttaneiden kiinalaisten jälkeläisiä. Jos muistan oikein, Singaporessa pernaka tarkoittaa nimenomaan etniseltä taustaltaan kiinalaisen ja malesialaisen jälkikasvua, mutta ilmeisesti sanan tarkka merkitys vaihtelee eri maissa.
Näistä eri "ethnic quarterseista" olemme toistaiseksi käyneet vasta Chinatownissa ja Kampong Glamissa, vielä on siis paljon nähtävää edessä. Meidän on monena viikonloppuna ollut tarkoitus lähteä "Singaporen Disneylandiin" eli Sentosa-saarelle, jossa on muun muassa Universal Studios -huvipuisto, upeita hiekkarantoja ja paljon erilaisia, pienempiä ulkohuvipuistoja. Sinne ei kuitenkaan kannata mennä näin sadekaudella, jos näyttää siltä, että voisi tulla rankkoja ukkoskuuroja. Voi siis olla, että päästään Sentosalle vasta tammikuun puolella, etenkin kun tästä eteen päin alkaa kaikki viikonloput näyttää aika täydeltä.

Koska me ei päästä tänä vuonna viettämään oikeaa joulua Suomessa, päätettiin skipata se tällä kertaa ihan kokonaan. Varattiin jouluksi matka Ho Chi Minhiin Vietnamiin ja vietetään tänä vuonna siis joulun sijasta kaupunkimatka kahdestaan. Ensi vuonna haluan kyllä jouluksi Suomeen! Olen yrittänyt muistutella itselleni kuinka paljon vihaan kylmää ja etenkin sitä että on liukasta, mutta joulu ei kyllä ole joulu palmupuiden keskellä – eikä etenkään ilman perhettä, jonka kanssa sitä viettää.
Oltaisiinhan me voitu tietysti lentää jouluksi Suomeen, mutta päätettiin, ettei tänä vuonna tehdä sitä, koska ollaan oltu vielä niin vähän aikaa täällä. Vaikka koti-ikävä onkin, joulun viettäminen Aasiassa on ollut musta hyvä päätös. Olen oikeastaan vasta viime viikkoina jotenkin alkanut asettua tänne ja tuntea oloani välillä jopa ihan kotoisaksi. Jos me kuukauden päästä lennettäisiin Suomeen, alkaisi tänne kotoutuminen varmaan taas alusta. Tai sitten jäisin roikkumaan lentokentällä johonkin turvatarkastuksen porttiin enkä suostuisi enää lähtemään Singaporeen, kuka hullu nyt toista kertaa lyhyen ajan sisällä muuttaisi maahan, josta ei saa ruisleipää, karjalanpiirakoita eikä Fazerin punaista! ;)
Comments